Mustat aukot ja madonreikäteoria

Henkimaailma on näyttänyt minulle viime aikoina erikoisia kuvioita ja symboleja joiden merkitystä olen saanut pitkään pohtia. Tyypillisin näky, jota olen katsellut on eräänlainen akseli jonka varrella on tasaisin väliajoin kiekon mallisia lautasia. Lisäksi olen katsellut jonkinlaista kellon koneistoa jossa hammasrattaat pyörivät eri suuntiin.

Vihdoinkin tänään alkoivat palikat loksahdella kohdilleen, kun näin taiteilijan näkemyksen mustasta aukosta. Mustan aukon keskeltä lähtee juurikin tällaista akselilta näyttävää säteilyä ja sen ympärillä on kehämäinen muodostelma kaasua ja pölyhiukkasia, joka näyttää näkemältäni lautaselta akselin ympärillä.

Mustasta aukosta ei voida nykylaittailla saada minkäänlaista informaatiota, sillä se pitää kaiken sisällänsä. Sen funktio on siis nykytieteen mukaan täysin tuntematon ja mahdoton edes tutkia. Erilaisia teorioita on kuitenkin esitetty mustasta aukosta madonreikänä universumissa, jonka läpi olisi mahdollista oikaista toiseen hyvin kaukaiseen pisteeseen valoa nopeammin. Madonreiät ovat myös suhteellisuusteorian mukaan mahdollisia.

Sehän mustista aukoista jo tiedetään tähän mennessä, että niiden sisällä aika on pysähtynyt. Lineaarista avaruus-aika käsitettä ei siis todellisuudessa ole olemassa missään muualla kuin tässä 2D-kokemuksessa, jossa me ihmiset elämme. 2D-perspektiivistä mustan aukon ympärillä oleva lautanen näyttää lautaselta, vaikka se ei sitä todellisuudessa ole, mutta emme pysty havoinnoimaan neliulotteisuutta.

Näkemäni kellon koneisto siis epäilemättä viittaa aikaan ja aikakäsitykseen. Madonreikien läpi kuljettaessa ajan käsitys voi muuttua. Voi olla mahdollista, että aika kulkee taaksepäin, kiertää kehää tai kaikki tapahtuu ikuisessa nykyhetkessä kuten henkiset opettajat ovat kautta aikojemme asian ilmaisseet.

Koska musta aukko on tuntematon ja mahdoton tutkia nykylaitteilla, niin me emme näe tästä aukosta kuin yhden säikeen ja yhden kiekon. Minulle kuitenkin näytettiin, että näitä kiekkoja olisi lukemattomasti yhden säikeen varassa. Voisivatkohan nämä siis olla rinnakkaisia todellisuuksia tai ulottuvuuksia, joiden välillä tietoisuus voi matkata näiden mustien aukkojen tai niin sanottujen madonreikien kautta? Mustan aukon kautta pääsisi siis aika-avaruuden ulkopuolelle maailmoihin, joissa eivät päde enää nykyfysiikkamme lait.

Ihmiskehohan ei tietenkään kykene siirtymään näiden porttien lävitse, mutta tietoisuus pystyy. Käsitän ihmiskehon ainoastaan jonkinlaisena tilapäisenä ankkurina, joka pitää meitä kiinni tässä lineaarisessa 2D-kokemuksessa, josta käsin elämme fyysisin aistein havaittavaa elämäämme. Olen kuitenkin pohdiskellut, että varmaankin jättäessämme kehomme ruumiistairtautumisen tai kuoleman yhteydessä, niin meiltä poistuvat myös sen aiheuttamat rajoitteet fysiikan laeista puhumattamaan ja sielu tai tietoisuus pystyy kyllä matkaamaan avaruudessa ihan miten itse haluaa.

Teorian mukaan mustasta aukosta voisi matkata toiseen pisteeseen, jossa olisi vastassa niin sanottu valkoinen aukko. Voisiko tämä olla se valotunneli jota pitkin kuolemanrajalla käyneet, ovat sanoneet matkustavansa kohti valkoista valoa eli valkoista aukkoa? Ovatko taivasmaailmat siinä missä manalatkin vain näitä erilaisia olemisen tasoja, rinnakkaisia maailmoja tai ulottuvuuksia, joissa pätevät aivan eri lait kuin meillä?

Koska aikaa ei ole olemassa olemassa lineaarisessa muodossa, niin kaikenlainen aikamatkailu on todellakin mahdollista. Jos aika-avaruusperspektiivi minkä koemme on vain illuusio, niin silloinhan voimme olla missä olomuodossa haluamme niin kauan kuin haluamme tai vaihtaa olomuotoamme ilman minkäänlaisia rajoituksia sellaiseksi kuin haluamme.

Kiinnostavaa tästä pohdinnasta tekee sen. että kuolemaahan ei voi olla olemassa, koska tietoisuuden matka näissä tunneleissa ja aika-avaruuksissa on ääretön. Jos lineaarista aikaa ei ole olemassa, niin ei ole myöskään olemassa minkäänlaista valaistumisen päämäärää mitä me voisimme tavoitella, eikä mitään muutakaan päämäärää mitä voisimme tavoitella. Se että olisimme jostakin tulossa ja jonnekin menossa perustuu lineaariseen ajan käsitykseen, joka on olemassa vain tässä olomuodossa.

Hypätessämme madonreiästä ajan käsite muuttuu. Mikäli valaistumisen tila on olemassa niin sen on täytynyt jo tapahtua. Menneisyydellä ja tulevaisuudella ei ole merkitystä. Kaikki tapahtuu ikuisessa nykyhetkessä niinkuin henkiset opettajat ovat antaneet ymmärtää. Kuitenkin vasta kun tämä asia näin kuvina näytettiin alkaa se oivallus hahmottua siitä, että tässä ollaan vain tietoisuutta ikuisella avaruusmatkalla tai voisinko jopa sanoa avaruusseikkailulla. Luulisi tämän oivalluksen hälventävän kaikki mahdolliset kuolemanpelotkin, koska jos alkuja ja loppuja ei ole niin sitähän voi olla kiertää vaikka ääretöntä kehää ihan haluamassaan olomuodossa niin pitkään kuin haluaa. Sitten jos kyllästyy niin voi vaihtaa toiseen olomuotoon ja toisenlaiseen maailmaan. Mitään rajoituksia ei ole sille mihin tietoisuus kykenee matkaamaan. Tietoisuus on epäilemättä kehosta erillään oleva asia. Keho ainostaan ankkuroi tähän tämän hetkiseen olemisen kokemukseen. Niinkuin pelinappula jonka olet itsellesi valinnut.

Kasvikurssilla Brasiliassa

Marraskuun lopulla sain mahdollisuuden osallistua kasvikurssille Brasiliassa. Kyseessä oli 10 päivän retriitti Teresopoliksessa Vera Froesin kotona, jolla on ihan huippu asiantuntemus lääkinnällisistä kasveista. Sen lisäksi että hän on opiskellut yliopistossa, on hän myös asunut 15 vuotta Amazonin sademetsässä alkuperäiskansan parissa perinteistä kasvilääkintää opiskellen.

Retriitin järjesti Rakkaudentähti Ry. Olen tuntenut Rakkaudentähden Anun ja Jorman jo muutamia vuosia näkijäkoulutuksesta saakka. Kävin Rakkaudentähti Ry:n näkijä- ja parantajakoulutusta kaksi vuotta noin viitisen vuotta sitten. Jo tuolloin oli heillä puhetta Brasiliasta ja ajatus matkasta sinne lähti itämään. Ajattelin jospa joskus pääsisin Anun ja Jorman mukana Brasiliaan ja muutama vuotta myöhemmin se sitten toteutui.Tieto Brasilian matkasta tuli jo vuotta aikaisemmin. Matka piti alunperin järjestää jo tammikuussa, mutta ajankohta siirtyi.

Viime kesänä Vera Froes ja hänen tyttärensä Vera Luz tulivat Ouluun jo toista kertaa pitämään kasvilääkinnän kurssia. Osallistuin kurssille lähinnä nähdäkseni kenen luokse olemme menossa ja saadakseni esitietoa opiskelemastamme aiheesta. Vasta tuolla kurssilla ollessani muistinkin kuinka kiinnostunut olen lapsesta asti ollut lääkinnällisistä kasveista. Kurssi oli todella kiehtova, vaikka monet asiat olivatkin minulle entuudestaan tuttuja. Kävimme nimittäin läpi paljon ihan peruskasveja mitä löytyy mistä vaan kuten basilika, oregano, timjami, laventeli, fenkoli, kamomilla jne. Kävimme läpi kasvien vaikuttavat aineet, lääkinnälliset vaikutukset ja käyttötavat. Meille näytettiin myös miten valmistaa tinktuuraa, yskänlääkettä ja voiteita.

Brasilian päässä kerrattiin Oulun oppeja, mutta tuli myös uutta syvempää tietoa. Lisäksi pääsimme paljon käytännönläheisemmin itse keräämään kasveja ja valmistamaan niistä tuotteita. Kiehtovaa oli myös nähdä paikallisia kasveja ja kuulla niistä enemmän. Valmistimme itse laboratoriossa tinktuuraa, yskänlääkettä ja hajuvettä. Parantavien ominaisuuksien lisäksi opimme myös kasvien henkisestä puolesta ja taikavoimista. Opimme mitä kasveja voi käyttää esim. suojaukseen ja puhdistukseen. Tärkeää on myös kasvien kanssa työskennellessä kunnioittaa kasvien henkiä tai deevoja ja pyytää aina lupa kasvien keräämistä varten. Valmis tuote aktivoitiin vielä lisäksi reikienergialla. Lauloimme myös välillä Anun parannuslauluja työskennellessämme.

Retriittiin kuului lääkinnällisten kasvien ohella myös paljon muuta mukavaa. Joka aamu alkoi joogalla huippuopettajamme Afonson opastuksella. Tämän jälkeen oli ihana aamupala hedelmiä, puuroa, kahvia ja teetä. Parasta oli ihanat hedelmät ja hedelmämehut aamuisin. Muutenkin tarjolla oli koko retriitin ajan huipputerveellistä ja hyvää vegaanista ja gluteenitonta kasvisruokaa. Lisäksi retriittiin kuului parannusseremonioita kuten intiaanisauna Temascal, jossa kävimme syntymässä uudelleen. Meille tuli shamaani Emilio työparinsa kanssa järjestämään meille Temascalin ja toisen shamanistisen parannusrituaalin. Temascalia varten rakennettiin telttasauna. Sauna lämmitettiin kuumentamalla kiviä nuotiossa joka oli saunan pihalla. Saunomisrituaali kesti muutaman tunnin. Aina välissä oli taukoja missä lisättiin kiviä saunaan. Temascalin on tarkoitus kuvastaa Äitimaan kohtua, jossa käydään syntymässä uudelleen rituaalin aikana. Viimeisenä päivänä Veran luona oli vielä Concentracao eli meditaatiorituaali, johon kuului meditaatio ja rukouslaulujen laulaminen. Sainpahan soittaa myös oman kappaleenikin.

Viimeiset pari päivää vietimme eri paikassa Veran ystäväperheen luona. Paikka oli myös todella upea. Kävimme markkinoilla ostamassa tuliaisia ja vaatteita. Viimeisenä iltana ennen lähtöä oli meille järjestetty läksiäisjuhlat. Oli elävää musiikkia, tanssia ja hyvää ruokaa. Vaikka tunnelma oli hyvä, niin oli silti haikea lähteä.

Retriitti ja koko matka oli kaikenkaikkiaan huikea kokemus. Henkisesti voisin sanoa, että ei oikeastaan edes riitä sanoja kuvaamaan sitä tunnelmaa ja niitä prosesseja mitä tuossa paikassa koin. Sen lisäksi että matka oli antoisa, niin oli se myös raskas. Energiat olivat hyvin voimakkaat ja monta kertaa tuntui, että vajoan tiloihin enkä pysty keskittymään muihin ihmisiin. Tämä meni sitten ohi kun kävin metsän läheisyydessä meditoimassa. Sieltä tuli tärkeää informaatiota metsältä, jota olen kanavoinut mm. youtubevideossani. https://www.youtube.com/watch?v=sOTcJLnALFg  

Muutenkin olin pitkään saanut ohjausta meditoida enemmän ja nimenomaan ulkona, joten oli erinomaiset puitteet siihen ja jopa pakottava tarve. Iltaisin hiivin ulos yksin ja menin metsän lähettyville kuuntelemaan luonnon ääniä ja meditoimaan. Metsän äänet olivat erityisen kiehtovia ja koko tunnelma oli taianomainen. Yhtenä yönä jopa heräsin siihen, että nimeäni huudettiin. Se huuto tuntui tulevan metsästä. Se oli naisen ääni ja jopa hieman agressiivisen kuuloinen. Ystäväni Deva veikkasi olevan Orixalojen asialla. Nämä ovat afrikkalaisten tuomaan perinteeseen liittyviä muinaisia parantajajumaluuksia, joista minulla ei ole sen tarkempaa tietoa. Anu sanoi nähneensä kun kerroin tätä tarinaa, että silmäni muuttuivat viiruiksi kuin kissalla.

Olen lapsesta asti halunnut käydä Brasiliassa. Tunnen että minulla on sinne joku syvempi yhteys jota en itsekään täysin ymmärrä. Tunnen että olen ollut siellä aikaisemmin edellisessä tai edellisissä elämissä. Minulla tuli myös tunne, että siellä on sattunut jotakin traagistakin. Koko reissun ajan vaivasi kummallinen melankolinen tunnelma. Se oli ikäänkuin määrittelemätön suru koko ajan taustalla, vaikka kaikki oli hyvin ja nautinkin pinnallisesti olostani. Anun kanssa keskustelin asiasta Suomeen palattuani, koska tuo tunnelma jatkui vielä kotonakin viikon verran. Anu oli sitä mieltä, että olen avautunut tuolla Brasiliassa entistä syvemmin omalle tehtävälleni. Hän suositteli passiflorateetä minulle tukemaan henkistä prosessia. Minä sanoin jo intuitiivisesti näin tehneeni, koska satuin ostamaan Brasiliasta passifloraa eli kärsimyskukkaa ja olin tuota iltateeksi jo keitellyt sen unta parantavan vaikutuksen vuoksi.

Tuntui siltä että tuolta reissusta alkoi varmasti työnkin kannalta nyt uusi vaihe elämässä. Aloitimme yhteistyön verkostoitumalla näiden ihmisten kanssa ja uskon että tämä yhteistyö synnyttää vielä jotakin merkittävää tulevaisuudessa. Opin myös todella paljon uutta mistä on paljon hyötyä omassa työssäni. Ensi vuonna kurssi järjestetään uudestaan. En vielä tiedä olenko matkalla mukana. ❤

Kirjoitin tämän blogitekstin Arktisen Heimon nettisivuille kun ystäväni ja yhteistyökumppanini Deva Valosana pyysi Heimoesittelyä. Hän halusi että kirjoitan siitä miten minusta tuli myyjä ja miksi en halua enää myydä mitään mihin en voi sataprosenttisesti luottaa. Tästä kirjoituksesta tuli lyhennetty elämäntarina, joten haluan sen myös julkaista tässä omassa blogissani. Olen Sini Sieppi ja työskentelen tällä hetkellä hyvinvointialan yrittäjänä. Oma yritys on tulosta pitkällisestä etsinnästä ja lopulta itsensä löytämisestä, tosin matka on vielä kesken. Olen ollut lapsesta asti kiinnostunut kasvilääkinnästä, noituudesta ja kaikesta yliluonnollisesta. Äiti ja tädit kertoivat kaikenlaisia juttuja näyistä, hengistä ja jopa peikoista joita olivat nähneet. Olipa meillä äidin kanssa yhteinen ufohavaintokin aikanaan Keminmaassa, mikä on jäänyt elävästi mieleen. Jo ala-asteella olin koulun myyjäisissä ennustajaeukkona. Tunsin aina olevani vähän erilainen kuin muut, mutta tulin silti hyvin ihmisten kanssa toimeen. Taide on myös ollut aina osa elämääni. Erityisesti musiikki, teatteri ja kuvataide. Äiti ja tädit maalasivat ja isäni soitti aina kitaraa ja lauloi. Vaikka minulla oli haaveita näyttelijän ja muusikon urasta aikoinaan, niin jo alle kouluikäisenä sanoin että minusta tulee myyjä. Olin hyvin myyntihenkinen jo pienestä pitäen. Kaverin kanssa poimimme kukkia ja teimme niistä kimppuja, mitä myimme sitten ovelta ovelle. Kaupustelimme myös itse kirjoittamaamme lehteä ja joulukortteja. Olin jo vuosia ajatellut, että haluaisin jotakin myydä, kunhan vaan löytyisi tuote johon pystyisin täysillä luottamaan ja uskomaan. Aikaisemmissa työyhteisöissä olin nähnyt paljon epärehellisyyttä, kilpailua ja kyynärpäätaktiikkaa, mikä sai ihmiset palamaan loppuun ja voimaan huonosti. Minä en enää sellaiseen kykene. Tutkin montakin verkostomarkkinointijuttua, mutta oikein mikään tuote ei tuntunut sopivalta. Onneksi tapasin Devan yhteisen musiikin ja 5D-bändimme tiimoilta. Ihastuin Devan tippoihin ja voiteisiin ja käytin monta sekoitusta itse, mm.: Ei vituta yhtään, Ovi vaurauteen ja Viimeinen pisara. Devan kukkatippakurssilla inspiroiduin näistä kukista entistä enemmän ja tein oman Taikavoimat käyttöön sekoituksen. Nyt minulla on käytössä upouusi Rakkaustippa. Koen että tämä rakkaustippa on erityisesti vahvistanut rakkautta ja hyväksyntää itseä kohtaan, mikä on kaiken lähtökohta. Olen kokenut innostuksen ja onnen tunteita, mutta myös syvää puhdistusta vanhasta vihasta ja pettymyksistä. Kipuvoide Helpottaja on myös lempituotteitani. Laitan sitä lihaskipuihin ja heti helpottaa. Kävimme yhdessä Devan kanssa kesällä kasvilääkinnän kurssin ja lähdemme vielä Brasiliaan syventämään opintoja. Tuo kasvikurssi palautti mieleeni kuinka viehättynyt olinkaan jo lapsena kasveista ja kasvilääkinnästä. Aika moni ongelma nykypäivänä johtuu luontoyhteyden puuttumisesta. Tällä luontoyhteydellä on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Luontoyhteyden puuttuminen johtaa stressiin, riippuvuuksiin ja sairauksiin. Luontoyhteyttä vahvistamalla voimme löytää terveytemme ja itsemme uudestaan. Juurista ja historiasta sen verran, että vanhempani ovat molemmat kotoisin lapista. Minä kävin syntymässä Kurikassa, mutta sitten muutimme lappiin. Edesmennyt isäni oli kotoisin Inarista ja äitini Karigasniemestä. Asuimme myös Karigasniemessä ja Pohjois-Norjassa vähän aikaa minun ollessa alle kouluikäinen. Äitini isä eli pappa joksi häntä nimitin, oli saamelainen. Hänen vanhempansa olivat inarinsaamelaista perua ja muuttivat Karigasniemeen Inarin Karhujärveltä. Pappa varttui tenojokivarressa, oli ammatiltaan teurastaja ja innokas kalamies. Vahva luontoyhteys ja yhteys alkupäiskansoihin on varmasti osittain perua tästä yhteydestäni pohjoiseen. Olen muuttanut monia kymmeniä kertoja elämässäni, asunut mm. Tampereella ja Gran Canarialla, mutta lappi on aina säilynyt elämässäni paikkana, jossa vaan pitää päästä välillä käymään ja latautumaan. Kävin ilmaisutaidon lukion Tampereelle. Muutin sinne itsekseni 15- vuotiaana. Taiteelliset haaveeni ajoivat minut Inariin opiskelemaan vuodeksi saamenkieltä ja kulttuuria. Ajattelin sen perusteelle hakea Oulun yliopistoon lukemaan saamenkieltä. Ajattelin että saamenkielellä olisi paremmat mahdollisuudet päästä teatteria ja musiikkia tekemään, kun pohjoisessa tekijöitä ja kilpailua on vähän. Tarkoitus oli muuttaa takaisin Karigasniemeen, koska se oli ainoa paikka joka tuntui kodilta. Tapasin kuitenkin lomareissulla entisen aviomieheni ja hänen kautta elämäni taas muuttui. Perustimme yhteisen ravintolan ja siinä menikin sitten kuusi vuotta elämästä yrittäjänä. Opinnot jäivät kesken, kun en yrittäjänä enää joutanut opintoihin keskittymään. Sattumalta olin opiskeluaikana päätynyt myös tekemään puhelinmyyntiä, jossa olinkin yllättäen poikkeuksellisen etevä. Siinä tuli ensimmäiset viralliset kokemukset myyntityöstä. Eron jälkeen laitettiin yhteiset yritykset myyntiin. Minun oli tarkoitus jatkaa opintoja, mutta koska siihen oli vielä yli puoli vuotta aikaa niin hakeuduin takaisin puhelinmyyntiin. Enhän sieltä sitten malttanutkaan lähteä kun rahaa tuli ja olin työssäni hyvä. Sitten tulikin kolmenkympin kriisi ja aloin miettimään elämääni. Tuntui että kaikki haaveet olivat jääneet toteuttamatta ja olin loukossa työssä, josta en enää pitänyt. Henkinen herääminen hiipi elämääni ja käänsi kaiken päälaelleen. Aloin kysyä kuka minä olen, mitä haluan ja mikä on kaiken tarkoitus? Irtisanouduin työstäni ja kaikki vuosien aikana karkuun juoksemani asiat vierivät päälle. En ollut käsitellyt mitään menetyksiä elämässäni, en isäni kuolemaa, avioeroa, sydänsuruja, väkivaltaa, ahdistusta, en mitään. Olin vaan loputtomasti paennut kaikkea erinäisiin riippuvuuksiin, päihteisiin, mielihyvään ja työnarkomaniaan. Tuli romahdus ja tuosta pohjakosketuksesta ei auttanut muuta kuin lähteä kiipeämään ylöspäin. Rukoilin apua ja sain kokea ihmeellisen väliintulon. Enkelit ja johdatus tulivat elämään. Hain kaiken avun vuosien aikana mitä saatavilla oli noitatohtoreista lääkäreihin. Välivuosien aikana koulutin itseäni jatkuvasti ja opiskelin. Opiskelin numerologiaa, astrologiaa, korteista katsomista, kanavointia yms. Hakeuduin Valonsisarten intuitiivisen energiahoitamisen kurssille ja kouluttauduin energiahoitajaksi. Tämän jälkeen kävin yrittäjäkurssin ja Rakkaudentähti RY:n näkijä- ja parantajakoulutuksen. Sitten opiskelin vielä vaatetusalan artesaaniksi Oulun Pikisaaressa. Välivuosien aikana olin myös viettänyt usemman kuukauden Las Palmasissa Gran Canarialla ja sinne veri veti yhä uudestaan. Koulun jälkeen päätinkin hakea sinne töihin myyntihommiin. Olin osakemyynnissä Canarialla yhden talven jonka jälkeen linja suljettiin ja työt siirtyivät takaisin Suomeen. Olin jo jonkun aikaa tehnyt tarottulkintoja asiakkaille sivutoimisena yrittäjänä. Viime keväänä tulin kuitenkin siihen pisteeseen, että töitä alkoi olla jo liikaa kun päivätyöni myynnissä söi hermoja ja aikaa. Sitten sain hakemani pestin Astral Tv:stä ja tästä sain tarvittavan uskalluksen irtisanoutua myyntihommista. Siis muista myyntihommista, kuin oman Heimon tuotteiden myynnistä, mutta ne löytyivätkin vasta, kun olin jo muille työskentelyn lopettanut!

Autan henkisen polun kulkijoita astumaan omaan todelliseen voimaan ja potentiaaliin.

Olen avautunut henkimaailman palvelukseen koettuani voimakkaan henkisen heräämisen 2011. Olen lapsesta saakka ollut kiinnostunut henkimaailmasta ja mystiikasta ja katsonut ohjausta mm. riimuista. Henkisen herätyksen koettuani minua ohjattiin voimakkaasti kehittämään lahjojani ja antautumaan palvelukseen. Aloin näkemään intensiivisiä enneunia, aistimaan energioita ja saamaan viestejä selväkuuloisesti.

Olen kouluttautunut intuitiiviseksi energiahoitajaksi Valonsisarten kurssilla ja olen myös Rakkaudentähti Ry:n kouluttama näkijä ja parantaja. Olen lisäksi opiskellut vuosien aikana astrologiaa, numerologiaa, kasvi-ja yrttitietoitta, kivillä parantamista, shamanismia jne. Viime aikoina olen opiskellut mysteerikoulussa kaksoisliekkialkemiaa ja manifestoinnin saloja.
Työssäni saatan käyttää apuna kortteja ja heiluria, mutta katson myös toisinaan ilman välineitä. Elämänkokemukseni myötä olen oppinut selviämään kaikenlaisista vaikeuksista ja pystyn tarjoamaan apuani ja neuvojani hyvin monenlaisissa elämän ongelmatilanteissa. Pyydän aina saada välittää viestiä joka on asiakkaan korkeimmaksi parhaaksi. Pystyn myös välittämään parantavaa energiaa, josta voi olla apua hyvin monelaisiin eri vaivoihin.
Koulutukseltani olen myös vaatetusalan artesaani ja tykkään ilmaista luovuuttani monin eri tavoin. Minulle on tärkeää kuvataide, musiikki, käsityöt ja kirjoittaminen. Kaikenlainen luovuus on mielestäni parantavaa ja avaa kanavia ja yhteyttä korkeampaan voimaa. Olen aina ollut äärimmäisen herkkä ja tunteva ihminen ja tarvitsen luovaa ilmaisua tunteitteni käsittelyyn. Haluan myös jakaa taidettani muille, koska sen avulla voi ilmaista jotakin sellaista mitä sanat eivät riitä kuvailemaan.
Mielestäni valotyöntekijän tehtävä on tuoda valoa ihmisten elämään. Valon avulla kaikki on mahdollista, eikä rajoja ja rajallisuutta enää ole. Haluan inspiroida ihmisiä uskomaan unelmiinsa ja toteuttamaan itseään ja lahjojaan kokonaisvaltaisesti. Olen mielestäni löytänyt elämäntehtäväni ja kutsumukseni ja haluan auttaa muitakin löytämään sen. Kun saa yhteyden itseään suurempaan voimaan ja tekee sen kanssa yhteistyötä niin kaikki on mahdollista.